M2D: POSSUT JA PUNANUTUT VÄÄNSIVÄT VAIHTELEVAN PELIN

HyPo II - PuHu 2 69-77 (42-37)

Lasiin: Jack Daniel’s Single Barrel Rye
Soimaan: Eemeli - Porsaita äidin oomme kaikki

Lähtöaskeleet: Kyseessä oli muuten kakkosdivarissa meille vuosikymmenen viimeinen peli. Tähän aikaan on mahtunut kahdet nousukarsinnat, yhdet putoamiskarsinnat ja paljon kiroilua ja vähän hyviäkin pelejä. Viimeiset vuodet ollaan pärjätty jopa ihan hyvin.

Hypo on 5-5 rekordillaan ennen peliä ollut ainakin allekirjoittaneelle yksi alkukauden yllättäjistä, tosin joukkueen nähtyä voisi sanoa että ei enää ollut niin kova yllätys. Muutama kokeneempi kaveri, pari maalintekijää, ihmiskuula ja hyviä roolipelaajia - kiva porukka kakkosdivariin.

PuHu taas raapi kasaan lopulta 10 pelaajaa (ja yhden pallon). Hyvinkäällä ollaan yleensä pelattu vaikea peli, eikä nyt voitu odottaakaan muuta. Coach K(aijansinkko) oli estynyt joten Hissi Riihimäki lupautui valmentajaksi, taitaa muuten Lassella olla tappioton rekordi Sarjojen Sarjassa päävalmentajana?

Matsi: Ennen peliä sovittiin, että pelataan fiksusti ja puolustetaan hyvin niitä pelaajia, joiden vahvuudet tiedetään (helppoa ja yksinkertaista, eikö? Miksei kaikki jengit pelaa näin)... Jukka Aho ilmeisesti ei kuunnellut pelisuunnitelmaa (taaskaan) ja teki ekaan 100 sekuntiin 8 pinnaa käyttäen surutta heittopaikat (hyvät ja huonot) hyväkseen. Tähän vielä lyötiin päälle Ansaksen kakkonen ja Ahon and-1 niin saatiin pikainen 4 minuutin 13-6 johto. Sen jälkeen oli vähän hiljaisempaa. Paljon hiljaisempaa. Paitsi omassa päässä, siellä nimittäin soi. Ja paljon. Ensimmäisen neljänneksen loppu ja toisen loppu oli ihan yhtä sekavaa ja epämääräistä touhuamista kuin päivän biisi…

Hypo käytti tämän hyväkseen ja osui läheltä, kaukaa ja vapareista ja välillä sai 3-4 yritystäkin yhdessä hyökkäyksessä. Toki illan tuomarilinjakin taisi hiukan kotijoukkuetta suosia läpi illan. HyPosta etenkin Leskinen oli kova levyissä ja Blomqvist sekä Karppinen esiintyivät edukseen monella tapaa hyökkäyksessä. Blomqvist iski ekalle puoliajalle 23 pinnaa, mutta pelin hengen mukaisesti, sen jälkeen olikin hiljaisempaa kun PuHu alkoi puolustaa ja moottorimarssin lyijyt karisseet Martinhallin lattialle.

Toisesta neljänneksestä lähtien PuHusta Nanski alkoi johtaa peliä mallikkaasti pelaten paikkoja lähinnä itselleen kun kukaan muu ei tuntunut saavan palloa edes koria kohti. Hyvä näin, koska hiljalleen muutkin pääsivät mukaan peliin ja ilman Nanskia ja Ansaksen pirteitä otteita tänään olisi vaellettu kotiin keltaisen pöytäkirjan kanssa. Nyt tuli tuommoinen kiva jouluinen pinkki.

Nanskin ja Ansaksen tehoilla kirittiin pinna kerrallaan HyPon jo 13-32 luvuissa käynyttä johtoa kiinni ja toinen puoliaika päästiin käynnistämään kohtalaisessa 42-37 Possujohdossa. Toisella puoliajalla Nanski jatkoi hyviä otteitaan ja samalla Surov ja Wessman pääsivät käyttämään hyväkseen HyPon heittouhkaan keskittynyttä puolustusta hyvillä post-upeilla. Puolustus olisi aina voinut olla vähän parempaakin, mutta riitti tänään HyPon jäädessä vikalla kympillä 12 pinnaan. Pelin lopulliset niitit iskivät vapariviivalta Ansas ja Laatikainen ja näillä vapareilla HyPo pysyi koko ajan vähintään kahden korin päässä loppuun saakka.

Jotain tämän joukkueen itseironiasta ja “koristietämyksestä” kertoo myös se, että WhatsAppissa voittoa kuvattiin “ylivoimainen ja helppo W”. Noh, jos ottaa pois sen 8min jakson, joka hävittiin 23-0 niin sittenhän tää oli 32 minuutilta 32 pinnan voitto? Matikkaa! Mitähän Hämis tähän sanoisi?

PuHu 2: Aho 14, Ansas (MVP) 14, Riihimäki 3, Nanski 15, Kirjavainen 13, Surov 9, Merivirta 2, Laatikainen 2, Wessman 5.

HyPo: Blomqvist 25 (MVP), Karppinen 16, Leskinen 7, Stenhäll 7, Uotila 8, Luukkola 2, Lairi 2, Winter 3.

Entäs sitten: Hypo on saanut kasaan hyvän porukan ja on varmasti tukevasti sarjan keskikastissa läpi kauden tarjoten Martinhallin vieraille omat haasteensa. PuHu taas on tukevasti sarjan kärkikastissa, joten kevään lämpöä voi odottaa mukavasti takki auki ja henkselit hukassa. Tänään ei punaisiin pukeutunut vieras tuonut lahjoja vaan vei mukanaan voiton.

Inside the team: Perinteiseen pimeään joulukuun vieraspeliin liittyy aina kynnellekykenevien pelaajien raapiminen mukaan viime hetkellä. Päivää ennen peliä näytti siltä, että saadaan 6, ehkä vaan 5 pelaajaa mukaan. Oli siis aika kaivaa Lasse Riihimäki naftaliinista, eli kolmosdivarista pelaaja-valmentajaksi. Mutta kuinkas ollakaan, moottorimarssin jälkeen pöytäkirjaan saatiin rustattua peräti 10 nimeä.

Coach-player Riihimäen kommentit voitto-ottelun jälkeen: “Pelaajien sitoutuminen oli loppupelissä minulle pieni pettymys. Oletus ja odotus oli, että paikalle tulee 7 pelaajaa, joista suurin osa vaivaisena/darrassa. Olikin täysi rosteri eikä edes viina haissut.” Oli tainnut odottaa isompaa roolia?

Tosin, palloja voisi seuraavan vieraspelimatkaan ottaa useamman kuin yhden. Vai omistetaanko me useampi pallo kuin Laatikaisen priimakuntoinen Wilson? Onneksi illan isännät lainasivat meille yhden pallon.

9-2 rekordi syksyltä… Ihan jees, paljon parempi kuin 2-9, koska sekin varmaan joskus ollut… Näyttää siis siltä, että tämä tontturyhmä on siis täysin valmis joulun viettoon, joten palataan asiaan ja asian viereen seuraavalla vuosikymmenellä!

-Jukka Aho-