M2D: SEESTEISET SENIORIT KUKISTIVAT KIUKKUILEVAT NUORET MIEHET
Honka - PuHu 2 80-90
Lasiin: Isänpäivän kunniaksi yksi henkilökohtaisista suosikeistani: Four Roses Single Barrel
Soimaan: Slash ft.Myles Kennedy & The Conspirators - Anastasia (koska isänpäivä, yhteys peliin on löyhä, mutta biisi hyvä)
Lähtöaskeleet: Ottelusta odotettiin arvaamatonta, mutta PuHu lähti vähintään hienoisena ennakkosuosikkina peliin. Honka on napsinut joitain voittojakin ja ainakaan vierailijoilla ei ollut mitään hajua keitä vastaan me tultiin pelaamaan. Pari tuttua naamaa sieltä sentään löytyi, mutta suurimmaksi osaksi Honka koostui jälleen nuorista palloilijoista.
Matsi: Pelin alkuun PuHun seniorit nappasivat mukavantuntuisen 11 pinnan johdon, joka kylläkin sitten onnistuttiin lähes yhtä nopeasti ryssimään Hongan 12-3 runiin ja sen jälkeen haettiinkin vauhtia neljännelle jaksolle saakka.
Ensimmäisen puoliajan osalta PuHusta pirteimmin esiintyi nuoruuden innolla Hongan puolustusta terävästi haastanut Taavi Järvi. Joitain kertoja päädyttiin kyllä tylysitkin valkoiseen apupelaajien muuriin, mutta useimmin Järvi kyllä löysi tiensä korille nostamaan tärkeitä kakkosia, joidenka lisäksi käsiin tarttui myös hyvä määrä irtopalloja. Hongan hyökkäys perustui joko teräviin ajoihin tai kaukoheittoihin. Ainakin tuloksellisesti se onnistuikin, sillä 42 pinnaa puoliajalle on ollut PuHua vastaan monelle joukkueelle tällä kaudella mahdotonta, teekkareilla teki tiukkaa saada edes koko pelissä vastaavaa määrää.
Puoliajalla päätettiin, että nyt ryhdistäydytään ja loppulos oli Hongan 7-0 startti jaksolle ilman yhtään Kaspalakkien heittoa - hienosti meni! Ja huonolta näytti. Onneksi joukkueen kapteeni Jarkko Aho johti joukkoja esimerkillä ja otti pelin ben-simmonsmaisille harteilleen nostelelemalla hyökkäys ja levari kerrallaan seesteiset seniorit takaisin peliin.
Neljännellä jaksolla PuHu sai vihdoin koneensa käyntiin alun 30 minuuttia kestäneen ihan kivan näköisen mutta lopulta melko tehottoman pelin jälkeen. Ero niin hyökkäys kuin puolustuspelaamisessa oli kuin päivän biisivalinnassa kun Slash päästää alun rimputellun jälkeen sähkökitaran mouruamaan pysäyttämättömästi. Toisin kuin Slashilla, PuHulla kesti tänään noin 45 kertaa kauemmin lämmittelyssä…. Lahtisen ja Jukka “Kivi”-Ahon kolmoset johdattelivat vieraita jo turvalliseen 11 pinnan johtoon, joka vaikutti jo riittävän. Pieniä sydämen tykytyksiä saatiin vielä 48 sekuntia ennen loppua kun Honka tuli 7 sekunnissa viiden vaparin turvin viiden pinnan päähän. Lopulta aika loppui kesken ja Taavi Järvi pääsi summerilla kuittamaan puolesta kenttää loppunumerot “mä nyt viskaan tän tonne jonnekin ku en tiedä mitä muutakaan enää tekisin” -tyylisellä heitolla.
Honka: Lavonen 5, Zein 9, Hyytiäinen (MVP) 24, Helakorpi 2, Rissanen 6, Hynönen 7, Andersson 15, Pekonen 6, Dassouki 6.
PuHu2: Surov 19, Lahtinen 10, Jukka Aho 10, Järvi 17, Jarkko Aho 17 (MVP), Lehti 3, Nanski 14, Laatikainen.
Entäs sitten: Honka pelasi kohtuullisen hyvää korista tänään, muutamia hyvin villejä ja tyhmiä pätkiä tai yksilösuorituksia lukuun ottamatta. Joukkueessa riittää vauhtia ja taitoa voittaa riittävä määrä pelejä sarjapaikan varmistamiseen, mutta 5-5 -pelissä nuoret pelaajat tarvitsevat enemmän variaatioita, koska muuten sarjan parhaimpia joukkueita vastaan eväät syödään kolmen ensimmäisen jakson aikana - kuten tänään. Nuoreen ikään ja laihoihin meriitteihin peilattuna kyllä oikein sanavalmis ryhmä kuitenkin, jolla riitti kommentoitavaa niin vastustajalle kuin tuomareillekin.
Kaspalakit taas palasivat voittojen tielle ja vaikka tästä pelistä ehkä odotettiin voittoa, pisti Honka PuHun pelaamaan tosissaan voitosta. Tänään oltiin liikkeellä kahdeksalla pelaajalla ilman valmentajaa, joten lopputulokseen voidaan olla erittäin tyytyväisiä.
Inside the team: Tämä päivän MVP-palkinto ratkaistiin rehdisti kivi-sakset-paperi -tyylillä pukukopissa eikä himoitusta henkisestä glooriasta pitänyt edes väitellä saatika painia.
Muuten joukkueella on ollut marraskuuhun sopiva henkinen lama päällä ja joukkueen sisältä ei paljon muuta kerrottavaa löydy. Tai sitten niistä ei enää kerrota mulle?
- Jukka Aho -