SM35: ToPo vei finaalipaikan

ToPo-PuHu 82-68 (34-43)

Lähtäaskeleet olivat epäreilut. Ronnie Clark on paukuttanut yksittäisessä liigaottelussa aikoinaan 53 pistettä ja pelasi vielä muutama kausi sitten VTB-liigaa. Nigel Moore on pelannut ties kuinka kauan ammattilaisena eri maiden pääsarjoissa. Vaihdosta (!) kentälle astellut Arsene Towa oli kuluneella kaudella divari-ToPon kantavia voimia tehoilla 14/9. Noin niin kuin muutamia mainitakseni. Loppurosterikin oli täynnä pelimiehiä. 

PuHulla oli niin ikään lähes täysi rosteri ja kahdeksan pelaajaa oli sentään pelaamassa viime viikonlopuna I-divisioonakarsinnoissa. SM35:n taso on tänä vuonna aika kova, koska tänään panoksena oli sarjan toinen sija ja pääsy haastamaan Nokiaa finaaliottelussa.

Matsi: ToPo luotti vahvasti heittovoimaansa ja roiski rennolla asenteella palloa kaaren takaa. Moore osui kahdesti, mutta muilla heitot kolisivat rautoihin. PuHu pelasi ennakkoluulottomasti luottaen vauhtipeliinsä. 20-20.

Toisella kympillä PuHu pelasi kauden parasta palloa. Pallo ja miehet liikkuivat, kun taas ToPo tuskasteli heittojensa kanssa. Nanskin ja Lohmanin koreilla PuHu karkasi jo kymmenen pisteen johtoon. Jakson päätteeksi Suhosen riisto ja puolen kentän buzzer beater kavensi eron kahdeksaan. 14-23

Loppumatsi olikin varsin erikoinen. ToPo antoi hyökkäyksissä pallon Clarkille, joka heitti joko läheltä tai kaukaa yhteensä 16 pinnaa hirmuprosenteilla jaksolle. Mukana ikämiespeleihin varsin näyttävä donkki 1vs1-hyökkäyksen päätteeksi. PuHukin sai hyvin heittopaikkoja aikaiseksi, mutta pallot pyörähtivät kerta toisensa jälkeen korista. 22-4.

Neljännellä kympillä Clark jatkoi herkutteluaan ja kun vielä muillakin heitto lähti rennosti pussiin, ei PuHu saanut kiriä aikaiseksi. 26-21.

Mooren ja Towan kanssa vielä jotenkuten pärjättiin, mutta Clarkin paukuttaessa toiselle puolikkaalle 30 pinnaa, oli puheet pidetty ja peli pelattu. 

PuHulta Ansas kyllä raatoi ja väänsi. Käsissä kyllä voima riitti mutta ei pituus torjumaan Clarkin heittoja. 

PuHulta peräti 5 pelaajaa teki tasan 10 pistettä. Valitettavasti kolmannella kympillä kaikki jäätyivät ja finaalipaikka luiskahti käsistä. Puolustuksessa pöhinä oli kuitenkin oikein hyvää 30 minuuttia koko joukkueella.

ToPo: Clark 35, Suhonen 4, Moore 11, Heikkilä 2, Freitas 2, Towa 10, Kohila 2, Pajari -, Karisalmi 2, Kajander 10, Airas -.

PuHu: Kaijansinkko 2, Nanski 10, Virtanen 10, Kirjavainen 9, Kivipuro -, Ansas 6, Lohman 10, Saano -, Laatikainen 10, Surov 10, Riihimäki -.

Entä sitten? Ei ole kahta sanaa, etteikö Topo kuuluisi illan rosterilla finaaliin. Joukkue nojaa varsin paljon yksilösuorituksiin ja puolustus on varsin helposti avattavissa. Sanoisin, että runsaan kotiyleisön edessä Nokia on hienoinen suosikki. Joka tapauksessa näkemisen arvoinen finaali on tulossa. 

Puhu veti sarjan läpi kiitettävästi ja pronssimitali maistuu jo näinkin pian tappion tappion jälkeen oikein makoisalle. Senioreilla on edessä vielä yksi ottelu M40-sarjassa, kun se kohtaa puhtaalla pelillä runkosarjan voittaneen Porvoon 27.4. Porvoossa.

Ringsidelle 17-vuotiaiden tyttöjen SM-hopeaa!

hopea17

 

17-vuotiaiden tyttöjen SM-hopeamitalistit 2019. Onnea tytöille, valmentajille ja taustajoukoille. Hieno kausi huipentui yli 400 katsojan kannustaessa omiaan tiivistunnelmaisessa 3. finaaliottelussa.

P06: Kausi lähenee loppuaan

Poikien ensimmäin C -juniori kausi lähenee loppuaan. Päällimmäiset tunteet ovat hyvinkin positiivisia.  Pojat harjoittelivat ahkerasti ja pelit sujuivat hyvin, kukaan ei loukkaantunut pahasti ja vanhemmatkin jaksoivat kuljettaa, kannustaa ja kustantaa.

Eteläisen alueen II divisioonassa olimme tulostaulussa sijalla 7 kolmella voitetulla ottelulla. Meillä tässä sarjassa pelasi jokaisessa pelissä 5-6 tällä kaudella koripallon aloittanutta poikaa ja vaikka joukkuetta vahvistettiin pidempään pelanneilla, oli vastassa usein harmittavankin kovatasoinen vastus. Jälkikäteen ajateltuna III divisioona olisi ollut pojille sopivampi pelipaikka,mutta kauden alussa emme tienneet tästä runsaasta aloittavien joukosta. Hienoa kuitenkin, että saimme uusia innokkaita poikia mukaan. Harjoitusten kautta varmasti taidot kasvavat ja päällimmäiseksi jää tunne: koris on kivaa!

Eteläisen alueen I divisioonassa ylitettiin etukäteen asetetut tavoitteet ja toukokuun lopussa suuntaamme Espooseen aluefinaaleihin. Kausi oli siis ehdottomasti hieno ja poikien kehittymistä sekä yksilöinä että joukkueena on ollut ilo seurata.

Aluefinaalin jälkeen katseet suunnataan yhden joukkueen osalta Järvenpään Sima Basketiin ja toisen joukkueen osalta toukokuun puolessa välissä Tallinnan Nord Cup turnaukseen. Ja näiden jälkeen alkaa tiivis valmistautuminen ensi kauteen; heinäkuussa taidamme malttaa lomailla.

Kiitos kilpakumppaneille ja aurinkoista kesää kaikille!

I-divisioonan nousukarsinnoissa Lappeenranta oli vahvempi

LrNMKY - PuHu2 93-85 (46-46)

Lähtöaskeleet: I-divisioonan pelisysteemi on selvä ja karu: neljän joukkueen Final Fourin voittaja pelaa varmuudella ensi kaudella valtakunnallista. Lappeenranta ei ole hävinnyt kuluneella kaudella yhtään ottelua. PuHu2 on hävinnyt useammankin ja kun osa pelaajista oli grillaamassa tai jättänyt pelitossut Tampereelle, ei ennakkosuosikista ollut epäselvyyttä.

Matsi: Gaboom ja Bang Bang - PuHu aloitti ottelun hurmoksessa naulaamalla kolme isoa muutamaan minuuttiin. Pian Namika pääsi kuitenkin kartalle ja alkoi kuittamaan toisessa päässä todella väkevillä koreilla. Vaikka puolustus oli kummassakin päässä hyvää, tehtailtiin jaksoluvuiksi hurjat 24-29.

Toisella kympillä Namika puolusti edelleen aggressiivisesti ja PuHulla oli koko jakson ajan vaikeuksia saada edes heittoa aikaiseksi. Jarkko Ahon ja Kirjavaisen oivalluksilla tuloksena torjuntavoitto 23-17.

Sama tuska jatkui kolmannella kympillä. Kun ei saa heittoa aikaiseksi, ei pisteitäkään kerry. Mainio puolustustyöskentely piti kuitenkin toiveita vielä yllä. 17-14.

Viimeisellä kympillä Namikan Molanen vei joukkueen jo 10 pisteen johtoon ja tilanne alkoi näyttää pahalta. Lahtisen ja Lehden kolmosilla PuHu kuitenkin löysi vielä hurmoksen ja iski vielä aivan kantaan. Kun Ottelua oli jäljellä noin minuutti, Jukka Aho kavensi kolmosellaan eron kahteen pisteeseen.

Valitettavan EU-virheen myötä namikan amerikanapu Conerly pääsi viivalle ja käytännössä ratkaisi ottelun. 30-26.

Coach Kaijansinkon sanoin "Namika oli parempi, mutta oltais ihan hyvin voitu voittaakin". PuHu pelasikin ehdottomasti kauden parhaan ottelunsa. Ahon veljekset olivat tehokkaana hyökkäyspäässä ja puolustuskin maistui hyvin. Nanskilla oli jälleen kova iltapuhde. Illan työmyyrä oli kuitenkin Lihashaarniska Ansas, joka jaksoi raataa ja tehdä muista pelaajista parempia.

Namikan takamies Conerly pysyi hyvin nuhteessa läpi ottelun. Ratkasi lopulta ottelun vapaaheittoviivalta. Tapio ja Moilanen heittivät useamman kerran inhottavan nopeasti ja tarkasti palloa pussiin juuri, kun PuHu oli pääsemässä karkuun tai lopussa ottamassa kiinni. Puolustukselle aiheutti harmia myös Kinnusen väkevät korille ajot.

Namika: Tapio (MVP) 16, Conerly 14, Mäntyniemi 9, Juvakka 5, Moilanen 13, Valtonen 2, Kinnunen 14, Sokolov 12, Parviainen 8

PuHu: Nanski 11, Aho Jarkko 21, Merivirta 10, Kirjavainen 7, Ansas (MVP)2, Aho Jukka 16, Riihimäki 2, Lahtinen 9, Laatikainen 2, Lehti 5.

Entä sitten? Upea kausi päättyi tappiooon muttei pettymykseen. Näillä näkymin PuHu pelaa ensi kaudellakin I-divisioonaa, koska jo tässä vaiheessa on liikkeellä melko varmaa tietoa, että kaikki valtakunnallisissa sarjoissa pelanneet joukkueet eivät ensi kaudella saa joukkuetta kasaan.

Puolet joukkueesta jatkaa kauttaan vielä seniorisarjoissa, sillä M35-sarjassa ensi keskiviikkona PuHu kohtaa Torpan Pojat. Voitolla se etenee finaaliin. SM40-sarjassa PuHu on jo varmistanut pääsyn finaaliin. Koris on hieno peli!