MaSu-PuHu2 80-85 (42-36)

Lähtöaskeleet: Kevät on saapunut. Kaspalakkien rosteri tyhjenee tuttuun keväiseen tapaan nuorison huomattua, että elämässä on muutakin kuin koripallon pomputtamista joka helkkarin viikonloppu. Niinpä paikalle tuli hyvissä ajoin ainoastaan Merivirta ihmettelemään tyhjää ja puolipimeää salia. 7 ikämiestä (joista kolme +40) saapui verkkaiseen salille ja käytti ensimmäisen vartin lämmittelystä vaivoistaan valittamiseen. Mitäpä sitä muutakaan keksisi lauantai-illan ratoksi.

Ihan yhtä verkkaista oli Kotkajengin päädyssä, pelaajia 7 ja lisäksi muutama alle mikroikäinen palloilijan alku. Tässä vaiheessa uraa edes omaiset ja kaverit eivät vaivaudu enää otteluita katsomaan, joten hallissa oli seesteinen tunnelma. 

Kaspalakeista joku tokaisi, että vastustaja on sitten sellainen, että siellä ei korinaluspelaajia ole, mutta heittävät hyvin. Noh, Kaspalakit taasen koostuivat lähinnä 4-5 paikan pelaajista, eikä kukaan osaa heittää kaukaa.

Matsi: Ihan just sellaista scheissea, kuin lämmittely ennakoi. Nuorempi Kotkajengi heitti herkästi kaukaa ja poimi levypalloja kummassakin päässä. Kolme ensimmäistä jaksoa eteni Kotkajengin heilutellessa tahtipuikkoa ja repiessä eroa vähitellen yli kymmeneen. Kaspalakkeja pitivät hengissä lähinnä vikkelät takamiehet Laatikainen ja Nanski, jotka tekivätkin lopulta puolet joukkueen pisteistä.

Viimeisellä kympillä Kotkajengillä alkoi joko bensa tai järki loppua. Kuvioista loppui puhti ja jokainen hyökkäys päätyi roiskaisuun kaukaa tai puolustajan riistoon. Kaspa onnistui koko ottelussa neljä kertaa kaaren takaa, mutta kun niistä kaksi osui päätösjaksolla, olikin peli nopeasti jännittävä. Laatikaisen riistoilla ja nopeilla koreilla (8 pistettä vikalla kympillä) vieraat menivät ensimmäisen kerran johtoon noin 3 minuuttia ennen loppua. Vaikka Holmberg osui vielä kahdesti naruihin kaaren takaa, pystyi Kaspa pitämään kotijoukkueen köysissä. Viimeinen jakso musertavasti 11-26!

Kotkajengi heitti peräti 14 kolmosta. Osumatarkkuus ei huikea ollut, mutta hyökkäyslevypallojen myötä se sai yrittää niitä hirvittävän paljon. Mikkola piti ajoillaan puolustajia usein pilkkanaan. Vuoristo intoutui heittämään kolmannella jaksolla Kotkajengin neljällä kolmosella karkumatkalle, mutta hiipui jälleen loppua kohti.

Kaspalakeista Nanski ja Laatikainen uurastivat hurjat minuutit kovalla sykkeellä. Naftaliinista kaivettu Pistooli Virtanen ampui tuttuun tapaan herkästi ja toi mukavasti säpinää puolustukseen. 

Kotkajengi: Mikkola (MVP) 12, Holmberg 13, Vuolle 2, Halmetoja 6, Vuoristo 15, Fredriksson 10, Lind 7.

Kaspa: Riihimäki 3, Surov 12, Laatikainen (MVP) 21, Merivirta 7, Nanski 19, Ansas 9, Kokkonen 3, Virtanen 11.

Entä sitten? PuHun otteissa ei syksyn säihkettä enää ole, koska sarjapaikka on varmistunut aikaa sitten. Hyvin pelaamalla palkintona saattaisi olla kuitenkin nousukarsintareissu. Vaikka nousuhaaveita ei tietenkään ole, pelireissulle olisi aina kiva lähteä.

MaSullakin näyttää olevan vatsa täynnä. Ilmeisesti joukkue on laskenut, että jumbotrio pelaa sen verran ristikkäin, ettei Sarjapeikko Ulik huohota niskaan. Mitään muuta selitystä en keksi noin hengettömälle meiningille.